BW82
*
lehtimatto levitetty
juurel vanhan tammipuun
viimat vaikeet
kylmät kovat
sulkivat ne hältä suun
enää eipä ääntelehdi
havise ei tuulessa
elon vilja
maahan maatuu
syksyn synkän tullessa
toivoa sen silti sopii
sitä kun ei viety pois
elää ehkä
jälleen kerran
keväässä taas uudessa
*